Jobin kirja 7:4

Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti.

Finnish Pyhä Raamattu (1933/1938)

In The King James Version

When I lie down, I say, When shall I arise, and the night be gone? and I am full of tossings to and fro unto the dawning of the day.

In Context

3Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet.

5Minun ruumiini verhoutuu matoihin ja tomukamaraan, minun ihoni kovettuu ja märkii.

Read all of Jobin kirja 7

Cross References

Job 7:13Kun ajattelen: leposijani lohduttaa minua, vuoteeni huojentaa minun tuskaani,

Job 30:17Yö kaivaa luut minun ruumiistani, ja kalvavat tuskani eivät lepää.

Psalms 77:4{77:5} Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.

Psalms 130:6Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua.

This Verse In Other Editions

Study Jobin kirja 7:4