Psalmien kirja 92
1Psalmi sabbatina veisattava. (H92:2) Hyvä on Herraa kiittää, ja veisata kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein Ylimmäinen.
2Aamulla julistaa armoas, ja ehtoolla totuuttas,
3Kymmenkielisellä ja psaltarilla, soittain kanteleilla.
4Sillä sinä ilahutit minua, Herra, sinun teoissas: ja minä iloiten kerskaan kättes töitä.
5Herra, kuinka sinun tekos ovat niin suuret? Sinun ajatukses ovat ylen syvät.
6Hullu ei usko sitä, ja tomppeli ei ymmärrä niitä.
7Jumalattomat viheriöitsevät niinkuin ruoho, ja pahointekiät kaikki kukoistavat, siihenasti kuin he hukkuvat ijankaikkisesti.
8Mutta sinä, Herra, olet korkein, ja pysyt ijankaikkisesti.
9Sillä katso, sinun vihollises, Herra, katso, sinun vihollises pitää katooman, ja kaikki pahantekiät pitää hajoitettaman.
10Mutta minun sarveni tulee korotetuksi niinkuin yksisarvisen, ja minä voidellaan tuoreella öljyllä,
11Ja minun silmäni näkevät viholliseni, ja minun korvani kuulevat pahoja, jotka heitänsä asettavat minua vastaan.
12Vanhurskaan pitää viheriöitsemän niinkuin palmupuu, ja kasvaman niinkuin sedripuu Libanonissa.
13Jotka ovat istutetut Herran huoneessa, pitää viheriöitsemän meidän Jumalamme kartanoissa.
14Heidän pitää vesoman vielä vanhuudessansa, hedelmälliset ja vihannat oleman,
15Ja julistaman, että Herra on niin hurskas, minun turvani, ja ei ole hänessä vääryyttä.