Psalms 102
1Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. {102:2} Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.
2{102:3} Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.
3{102:4} Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.
4{102:5} Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni.
5{102:6} Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.
6{102:7} Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.
7{102:8} Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.
8{102:9} Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta.
9{102:10} Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä
10{102:11} sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.
11{102:12} Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.
12{102:13} Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
13{102:14} Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut.
14{102:15} Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli.
15{102:16} Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,
16{102:17} kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,
17{102:18} kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.
18{102:19} Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,
19{102:20} että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,
20{102:21} kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,
21{102:22} jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,
22{102:23} kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.
23{102:24} Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni.
24{102:25} Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.
25{102:26} Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi.
26{102:27} Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.
27{102:28} Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu.
28{102:29} Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.