Psalmien kirja 52
1Veisuunjohtajalle; Daavidin mietevirsi,{52:2} kun edomilainen Dooeg tuli ja ilmoitti Saulille, sanoen hänelle: "Daavid on mennyt Ahimelekin taloon". {52:3} Miksi kerskaat pahuudestasi, sinä väkivaltainen? Jumalan armo pysyy alati.
2{52:4} Sinun kielesi punoo turmiota, se on kuin terävä partaveitsi, sinä petoksen tekijä.
3{52:5} Sinä rakastat pahaa etkä hyvää, sinä puhut valhetta etkä totta. Sela.
4{52:6} Sinä rakastat kaikkia surman sanoja, sinä kavala kieli.
5{52:7} Sentähden myös Jumala kukistaa sinut ainiaaksi, hän tarttuu sinuun ja raastaa sinut majastasi, repäisee sinut juurinesi elävien maasta. Sela.
6{52:8} Ja vanhurskaat näkevät sen ja pelkäävät, ja he nauravat häntä:
7{52:9} "Katso, siinä on mies, joka ei pitänyt Jumalaa turvanansa, vaan luotti suureen rikkauteensa ja röyhkeili häijyydessänsä".
8{52:10} Mutta minä olen kuin viheriöitsevä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti.
9{52:11} Minä kiitän sinua iäti, että sen teit, ja minä odotan sinun hurskaittesi edessä sinun nimeäsi, sillä se on hyvä.